Evergreen Park 23.12.2008 klo 14:25. Nyt on saatu Tiia, Jyrki ja Sallan seitsenhenkinen perhe kaikki viimein onnellisesti maahan. Tiia tuli Delhin kautta puolitoista viikkoa sitten. Oli ollut todella leppoisa noin 8 tunnin odotus Delhin lentokentän transit aulassa ennen kuin hän sai boarding passin ja pääsi käymään tax freen puolella. Tämä oli hyvin pientä verrattuna Sallan perheen painajaiseen Mumbain kentällä. Monien ikävien sattumien summan johdosta perhe joutui odottamaan Mumbain transitissa ilman viisumeja noin kaksi vuorokautta. Aika lailla loppuun asti oli epävarmaa pääsevätkö he jatkolennolle lainkaan, vai passittaako Intian immigrationin viranomaiset heidät seuraavalla koneella Suomeen. Tiian ystävä Jyrki pääsi perille tänään aamuyöllä suht kivuttomasti Riian ja Dubain kautta.
Tässä välissä olemme Tiian sekä Sallan perheen kanssa nauttineet rantaelämästä. Vietimme muutaman päivän todella rauhallisella ja melko luonnontilassa olevalla Mirissan rannalla etelässä. Sen lisäksi olemme Tiian kanssa jo pariinkiin otteeseen paistattaneet itseämme Unawatunan valkoisella hiekkarannalla. Olimme myös noin viikko sitten Unawatuna Carneval -rantabileissa. Ilmat ovat todellakin suosineet rannalla oloa. Melkein joka päivä on ollut todella aurinkoista ja lämpöä noin 30 c, välillä varmasti enemmänkin. Turistit ovat selkeästi lisääntyneet sitten lokakuun, jolloin ainakaan Unawatunassa ei ollut matkailijoita kuin kourallinen. Joka tapauksessa, turisteja on täällä todella vähän ottaen huomioon, että korkein sesonki on juuri päällä.
Sain (maksamalla veroa ja viisumimaksua yhteensä huikeat 13000 rs eli noin 90 €!) jatkettua turistiviisumiani 2.2.2009 asti. Muussa tapauksessa minun olisi pitänyt poistua maasta viimeistään 2.1.2009, mikä olisi ollut vähän tylsää, kun Tiia ja Jyrki ovat täällä 9.1. asti. Ihan sattumalta olimme Jyrkin kanssa varanneet paikat samalle lennolle Bangkokiin 9.1. Todella hyvä juttu! Itse jatkan siitä eteenpäin Ko Samuille ja Taolle, jossa entisen työkaverini Jonnan pitäsi silloin olla ystävineen. Jyrki jatkaa taas matkaa Vietnamiin ja Tiia palaa Delhin (ah, ihanaa!) kautta koti Suomeen. Tapaan myös ystäväni Helin, joka on tulossa pariksi viikoksi Thaimaahan 15.1. lukien. Itse yritän näillä näkymillä venyttää oleskeluani Thaimaan suunnalla ainakin helmikuun lopulle, jolloin minun ei tarvitse enää hakea jatkoa rajalta saatavaan 30 päivän oleskelulupaan täällä.
Tänään Salla perheineen on palaamassa Unawatunasta Colomboon joulun viettoon. Me kolme taas suuntaamme Lucky Dolphin guesthouseen rannalle Hikkaduwaan. Joulu ja loppuviikko sujuu toivon mukaan aurinkoa ottaessa, uidessa ja levätessä. Tässä onkin välillä ollut melko haipakkaa edestakaisin reissaamista ja matkaväsymys on jo vähän iskenyt. Olimme myös Tiian kanssa molemmat aika kurjassa vatsataudissa heti ensimmäisen viikonlopun jälkeen hänen tultua tänne. Onneksi ehdimme palata sopivasti rantsusta Colomboon, ja koska asumme 'high health care zone':lla, painelimme heti miten Oasis sairaalaan lääkäriin ja saimme soveltuvat nappulat taudin nujertamiseksi alkuunsa. Mitenköhän vakuutusyhtiö suhtautuu huikeisiin lääkärilaskuihimme? Taas tuli lääkärissä käynti yksityissairaalassa maksamaan alle 2 € per hlö + lääkkeet noin 3 €. Taitaa tulla hakemusten lähettämiseen tarvittava postimerkki kalliinmaksi..?
ILOISTA JOULUA KAIKILLE!
p.s. Jouduimme jättämään täyden roska-astiamme portin ulkopuolelle viiden päivän reissumme ajaksi. Palatessamme roskat olivat hävinneet ja niin myös ostamamme 400 rupian kannellinen roska-astia. Ei siis kannata jättää omaisuuttaan kadulle lojumaan...
