Evergreen Park ti 2.12.2008 klo 11:00. Uskomatonta että nyt on jo joulukuu! Täällä sitä ei vielä huomaa muualla kun Odelin tavaratalossa, jossa joulukoristeet ym. joulukrääsä on asetettu jo esille ja joululaulut soivat taustalla. Pari kertaa olen nähnyt jonkun kuskaavan joulukuusen tapaista auton lavalla. Minulle tämä sopii mainiosti, sillä en tunnetusti ole mikään jouluihminen. Jouluruoat ovat kyllä ihania..
Tässä välissä on vietetty normaalia Colombon arkea ja välillä juhlaakin. Pidimme viime viikolla kämpillämme Sallan pomon Bobin läksiäiset. Oli varsin mukavat ja rauhalliset pippalot. Tarjolla oli mm. tuore- ja perunasalaattia, guacamolea, curreja, hopperseja, hedelmiä, ravakesaria ja mango-arrak -boolia. Ilmakin suosi meitä, joten istuimme loppuillan kattotasanteella. Mukana bileissä oli muiden muassa amerikkalainen joogaopettajamme, joka valitettavasti myös palasi eilen kotimaahansa. Harmi!
Lauantaina olimme erään ystävämme mahtavissa synttäribileissä Colombo Rowing Clubilla Beira-järven rannalla. Oli todella mukava meininki, hyvää ruokaa, dj:t, kunnon tanssilattia jne. Taksimatkalla bileisiin poliisit ja sotilaat pysäyttivät meidät kolme kertaa ja halusivat nähdä paperit! Vielä kun siirryimme taksilla bileistä Zetter-clubille, jossa ystävämme oli soittamassa, liikennepoliisi pysäytti auton ja alkoi nurista kun meillä Sallan kanssa oli vain passin kopiot mukana. Matka seuraavaan kohteeseen eli R'n'B -clubille sekä kotimatka sujui sentään ilman pysähdyksiä.
Tein tässä myös pienen reissun Kalutaran rannalle. Sää ei ollut kaikkein suosiollisin ja merenkäynti sen verran kovaa, että kunnon uimisen saatoi unohtaa. Rannalla oli joitakin turisteja, mutta aika hiljaiselta kylä vaikutti. Mukavan Lily's restaurant & Inn:in omistaja oli harmissaan asiakkaiden vähyydestä. Tuntuu, että monilla sri lankalaisilla on varsin kovat ajat meneillään ja toimeentulon hankkiminen on kaikkea muuta kuin helppoa. On kuitenkin ymmärrettävää, että turistit eivät ensimmäisenä halua matkustaa maahan, jossa on sotatila päällä ja aina olemassa pieni pommi-iskujen uhka.
Kaiken kaikkiaan minulla alkaa jo olla paljonkin sanottavaa tämän maan katastrofaalisesta tilanteesta, mutta taidan pitää suuremmat mölyt mahassani. Ilmiselvästi joku hyötyy tästä sodasta ja epävakaudesta, eipä se muuten olisi jatkunutkaan näin pitkään. Tavalliset ihmiset ovat traumatisoituneita ja voimattomia tekemään mitään asian eteen. Kaikenlainen aktivismi, ihmisoikeustilanteesta raportointi, mielenosoitusten järjestäminen tms. on niin vaarallista, että harva uskaltaa siihen ryhtyä. Moni on yrittänyt ja päätynyt mullan alle.
Colombossa on pari päivää ollut todella aurinkoista päivällä, mutta illansuussa on iskenyt aivan yht'äkkiä todella kova kaatosade ja ukkonen. Osassa maata itäisen monsuunin mukanaan tuoma cyclooni on aiheuttanut pahoja tulvia. Tietenkin tämäkin katastrofi osui pahiten alueelle, jossa siviilit pakenevat taisteluja jo muutenkin hankalissa olosuhteissa. Odotan kovasti, että rakkahin työkaverini Tiia tulee tänne ensi viikolla. Toivon ilmojen suosivan meidän rantasuunnitelmia. Unawatunassa on juuri sopivasti Unawatuna Beach Carneval, jonne meidän olisi tarkoitus suunnistaa ensimmäisenä.
