Korkkaanpa blogin Münchenin lentokentällä to 2.10.2008 19:00 paikallista aikaa. Suomessa kello jo lienee 20:00. Matka tähän asti on sujunut jouhevasti, vaikka vähän väsyttää. En nukkunut koneessa Helsingistä Müncheniin, vaan juttelin mukavan suomalaisnaisen kanssa. Hän opiskeli kehitysmaatiedettä, oli reissannut aika paljon ym. Meillä siis riitti jutunjuurta..
Pari viimeistä päivää on ollut haipakkaa pakkaamista yms. Olin todella helpottunut istuessani lopulta lentokoneessa tietäen, että kaikki tarvittava taitaa olla mukana ja kämppäkin jäi siedettävään kuntoon.
Tavaroiden tyhjentäminen kämpästä huonekaluja ja astioita lukuunottamatta ei ollutkaan ihan niin piece of cake homma kun olin ajatellut. Kolme vapaapäivää hujahti nopeasti viimeisiä matkajärjestelyä tehdessä. Suurkiitos sisarelleni ja hänen miehelleen siitä, että sain kaikki hommat kotona valmiiksi ennen lähtöä. Vuokralaiseni oli myös todella reilu heittäessään minut autolla kentälle. Ihan loistava juttu! Tavaraa on rinkassa 14 kg ja käsiveskassa varmaan joku 6-7 kg.
Vielä olisi noin neljä tuntia aikaa tapettavana täällä kentällä. Matka ykkösterminaalista tänne kakkoseen vei jo tovin. Nyt pitäisi vielä tietää pitääkö minun tsekata itseni sisään vielä täällä, vai onko kaikki jo ok. Matkatavaroiden pitäisi mennä Colomboon asti itsekseen. Lähdenpä selvittelemään asiaa. En tullut kysyneeksi Helsingin päässä, enkä ainakaan saanut toista bording passia sieltä, joten who knows.. Finskin virkailija Hki-Vantaalla muuten laittoi aluksi matkatavarani vahingossa vain Dohaan asti. Onneksi huomasin väärän tunnuksen laukkuun laitettavassa tarrassa!
p.s. Matkatavaroissa noin 1,5 kg salmiakkia. Kyllä, tämä tarina on tosi!
Dohan lentokenttä Qatarissa, nyt jo lienee pe 3.10. ja kello paikallista aikaa 6:00 aamulla. En saanut koneessa nukuttua silmäystäkään, mutta ei edes pahemmin väsytä. Näin matkalla useita tähdenlentoja (toivoin tietenkin onnea matkaan!), sekä Qataria lähestyessämme hiekka-aavikon yläpuolella ehkä hienoimman auringonnousun koskaan. Kuin olisi paksulla siveltimellä vetäisty horisonttiin täydellisintä oranssia, joka muuttui keltaisen ja turkoosin kautta täydellisen siniseksi. Upeaa!
Muutenkin Qatar vaikutti ilmasta käsin varsin mielenkiintoiselta. Hiekkaa on ainakin paljon! Minähän haaveilen autiomaaretkestä esim. Saharaan.
Aika kuluu täällä Dohan kentällä varsin mukavasti konetta naputellessa ja monenkirjavia ihmisiä ihmetellessä. Täällä vasta näitä kunnon rättipäitä riittääkin. Olenkin muuten aina ihmetellyt keuhkoamista musliminaisten asuista. Taas huomaan, että perinteisesti pukeutuvilla arabimiehillä on täällä, kuten myös Marokossa ym. paikoissa, ihan yhtälailla kaavut päällä ja peittävä huivipäähine kuin naisillakin. Että paljon melua tyhjästä..? No, joo.. En tietenkään kannata mitään Taleban/Iran -linjaa tai mitään pakottamista muutenkaan.
En ole muuten ennen lentänyt Qatar airlinesilla, mutta lennänpä mielelläni vastakin. Itse asiassa jo parin tunnin päästä Colomboa kohti.. Ruoka oli hyvää, palvelu ystävällistä, suht mukavat penkit jne. Jostain syystä minut oli tosin buukattu istumaan ylihermostuneen, piereskelevän ja noin viittä isoa sanomalehteä rapistelevan kiinalaisen, vai olikohan hän Hong Kongista tai jostain, viereen, vaikka osassa konetta oli tyhjiä penkkirivejä. Meinasin jossain vaiheessa vaihtaa paikkaa, että mahtuisi nukkumaan paremmin ja raittiimmassa ilmassa. Paraskin sanoja...
Matkalla Dohasta Colomboon vaihdoin paikkaa, koska Sri Lankalainen vanhempi pariskunta halusi istua koneessa vierekkäin. Tämä olikin varsin hyvä juttu, koska pääsin istumaan mukavan, itseäni pari vuotta vanhemman saksalaisnaisen ja 27-vuotiaan Sri Lankalaisen naisen väliin. Matka sujui nopeasti jutellessa, syödessä ja välillä nukkuessa. Sri Lankalainen työskenteli kotiapulaisena Beirutissa ja oli matkalla kotiin äitiään tapaamaan sekä uusimaan viisuminsa. Hän kertoi kauhutarinan hiljattaisesta yrityksestään tulla Eurooppaan laittomasti Syyrian ja Turkin kautta. Oli jäänyt kiinni rajalla, josta seurasi neljän päivän sellireissu Syyriassa ilman ruokaa yms. Perhe joutui pulittamaan 1000 $ jotta sai hänet vapaaksi ja maasta ulos.
Horton Garden guesthouse la 4.10.2008 klo 8:55. Saavuin tänne eilen noin 26 tunnin kuluttua siitä kun olin lähtenyt kotoa Merihaasta. Nappasin kentältä hieman ylihintaisen prepaid -taxin, 2500 rs eli vähän alle 18 € noin tunnin matkasta. Tärkeintä oli, että sain auton alleni heti ja kuskin joka suht koht ymmärsi mihin ollaan matkalla. Vähän jouduttiin pääkadulla kysymään neuvoa paikallisilta. Nukahdin sikeästi ennen illallista ja olin aivan pihalla kun herätys soi. Sain kuitenkin sen verran kasattua itseni, että lähdin alakertaan nauttimaan ihanan maukasta ja tulista, tarkoitan super hot!, illallista. Sen jälkeen ei sitten uni meinannutkaan tulla silmään. Huoneessa oli huippukuuma, kun saunassa. Ei muuta kun ikkunat kunnolla auki, tuuletin pyörimään ja moskiittoverkon alle hikisenä pyörimään. Lopulta nukuin todella hyvin ja heräsin aamulla mitä moninaisimpiin linnun lurituksiin.
