22.6.2006 Kinabatangan river, Uncle Tan’s wildlife camp
Apua! Mä myöhästyn aamusafarilta! Hmmm… katsoin kelloa ja huomasin sen olevan jo 8:30 eli vain kaksi tuntia liian myöhään. Siirryin aamukahville ja muut saapuivat safrilta. Taas oli nähty oranki. Prkl... Päätin jäädä vielä yhdeksi yöksi. Lähdin taas kylään mukaan ja nyt jäin Tonyn kanssa odottamaan seuraavia turisteja. Oli tuskasen kuuma päivä ja kylästä onneksi löytyi jäätelöä. Tony vei minut kaverinsa talolle syömään nuoria kookospähkinöitä. Kaveri oli vähän kummissaan kun kerroin ettei meillä ole kookospähkinoitä suomessa, ei edes minkäänlaisia palmuja. Palasimme kyläkaupalle ja Tony osti mulle suklaata, pyyhki hikeä mun otsalta ja järjesti generaattorin päälle jotta saisimme tuulettimen toimimaan ja telkan päälle (taas niin söpöä) Ehdittiin ehkä viisi minuuttia elokuvaa katsoa kun nukahdettiin sitten siihen lattialle.
Uudet turistit saapuivat ja tällä kertaa niitä tuli monta. Autoin kundeja veneen lastauksessa ja kun vihdoin päästiin matkaan tuli vettä taivaalta taas aivan kaatamalla. Hirveesti ei pysähdelty tällä matkalla ihastelemaan villieläimiä. Yösafarikin oli hieman huono onninen tällä kertaa.
Viidakkopojat virittelivät taas kitarat ja alkoivat laulaa ja tanssia. Minä pelailin Sirpan kanssa Borneolaista lautapeliä joka muistuttaa hieman ilmakiekon ja biljardin välimuotoa. Jäin vielä jutustelemaan Tonyn kanssa kunnes uni tuli silmään.
