Pyyhitaanpa polyt tasta sivustosta pitkasta aikaa, ihme etta tama oli viela olemassa! Paatin siis toteuttaa pitkaaikaisen unelmani, ja matkustaa Nepaliin vaeltamaan. Veikka Gustafssonin retkia Himalajalle on tullut seurattua monta vuotta, ja haaveiltua etta joku paiva paasisin nakemaan naita maailman korkeimpia vuoria paikan paalle. Vuorikiipeilyn jatan kylla niille jotka sen oikeasti osaa, mina tulin tanne vain kavelemaan ja nauttimaan maisemista. Tarkoituksena olisi kiertaa Annapurna Circuit, joka kiertaa nimensa mukaisesti Annapurna-vuoren. Mutta siita lisaa tuonnempana, ensin seikkailen taalla Kathmandussa pari paivaa, ja maanantaina matkustan Pokharaan, jonne reissukaverini Tia matkustaa suoraan Intiasta. Yritin muuten jo eilen paasta nettiin, mutta siina vaiheessa ei ollut sahkoja, joten eipa tietty koneetkaan toiminu. Joku paikallinen tanaan sanoi, etta vedesta ja sahkosta on nyt pulaa (suurin osa sahkosta tuotetaan vesivoimalla), ja taalla onkin ihan normaalia etta jopa 16 tuntia vuorokaudesta ollaan ilman sahkoja! Etta semmonen paakaupunki.
Saavuin Kathmanduun eilen paivalla, ja koska olin varannut hotellihuoneen jo etukateen, minua tultiin noutamaan lentokentalta. Hotellihuone on aika karu kun vertaa hotelleihin joissa tuli vietettya paljon aikaa talvella tyon puolesta. Mutta ei se mitaan, lakanat on puhtaat ja sanky mukava. Ja hinta vain 5 dollaria/yo. Hotellin naapurissa taitaa olla jonkunlainen baari, koska musiikki soi puoleen yohon asti tosi kovalla. Onneksi taalla ei baarit ole sen kauempaa auki. Keskella yota herasin siihen kun joku puhui suomea kadulla ikkunani alla! "Antero, Antero, tuu nyt tanne, jaeotj9EURJRAGldfka" (lopusta en saanut selvaa, olivat tainneet kaverukset ottaa vahan olutta).
Tanaan kavin katselemassa Kathmandun suurinta temppelialuetta, Durbar Squarea. Kun olin kiertanyt kaikki temppelit, istuin yhden korkean temppelin portaiden ylapaassa ainakin tunnin, ja vain katselin maailman menoa. Aikamoista meininkia taalla on, kapeat kujat taynna ihmisia, mopoja, autoja ja kaikenlaisia myyntikojuja. Varien, tuoksujen (ja hajujen) ja aanien sekoitus on melkoinen, mutta siihen nakojaan tottuu akkia. Onneksi olen matkustellut Aasiassa ennenkin.
Tanaan ajattelin valvoa vahan pitempaan kuin eilen (menin jo ennen kasia nukkumaan kun oli yhdet younet jaany valista), kun tiedan etta se musiikki soi kuitenkin taas puoleenyohon. Happy hour viereisessa baarissa itseasiassa alkoi juuri, joten morjens!!!
