26.10.2006 Cairns
Viime viikonloppu meni jalleen tiiviisti toissa. Viikonloput ovat todella kiireisia, ja silloin kaikki tekevat pitkaa paivaa. Kun viikonlopusta oltiin selvitty, paatimme sunnuntai-iltana lahtea tyoporukalla Cairnsin Kasinolle. Kasino on taalla melko pieni, mutta kylla sielta meille loytyi ihan tarpeeksi valinnan varaa pelien suhteen. Pysyttiin enimmakseen kolikkopelilinjalla, mutta Heikki uskaltautui kokeilemaan myos rulettia. Ja kuten arvata saattaa, mitaan ei voitettu. Mutta hauskaa oli, ja onpahan nyt nahty sekin paikka.
Unohdettiin muuten kertoa etta ostettiin polkupyorat meidan huoneen edellisilta asukkailta. Nyt on kateva ajella toihin ja takaisin, eika aina tarvitse lahtea autolla. Kumpikin pyora on vanha, mutta kylla niilla eteenpain paasee. Eika 60 dollarilla voi olettaakaan saavansa kilpapyoraa...
Talla viikolla paatimme viettaa vapaapaivan urheilun ja raittiin ilman parissa. Cairnsista n. 20 km etelaan on vuori, jota kutsutaan Pyramidiksi. Johtunee siita etta se nayttaa ihan pyramidilta. Korkeutta "kukkulalla" on 991m, ja nousu on melko jyrkka. Meilla on kummallakin huono kunto, kun ei olla ehditty (=jaksettu) pahemmin harrastaa liikuntaa, joten sehan on ihan itsestaan selvaa etta vuorelle mennaan eika meinata...
Polku lahtee aivan pyramidin juurelta, ja on hyvin merkitty. Aika vaikea siella olisikin eksya, koska koko ajan on mahtavat nakymat lahes joka suuntaan. Polku oli tosiaan valilla niin jyrkka, etta kavely muuttui kiipeamiseksi. Huipulle paasy kesti kaksi tuntia, ja jaloissa oli aika mukava tutina kun istahdettiin ylhaalla kivelle syomaan evaita. Huipulla tavattiin myos kaksi Kanadalaista miesta, jotka matkaavat koko Australian itarannikon pohjoisesta etelaan, polkupyoralla. Pyorat oli tietysti jatetty vuoren juurelle.
Pienen venyttelyn jalkeen lahdettiin laskeutumaan takaisin alas. Tutina reisissa ei helpottanut vaikka suunta vaihtui, vaan paheni koko ajan. Alaspain meno oli itse asiassa vaikeampaa kuin kiipeaminen, koska polulla piti katsoa todella tarkkaan mihin astuu irtohiekan ja kivien takia. Laskeutuminen kesti 1,5 tuntia, eli ei ihan mikaan helppo reitti.
Pyramidilla pidetaan joka vuosi juoksukilpailu polkua ylos huipulle, ja takaisin. Nopeimmat kipaisevat reitin alle 1,5 tunnissa. Vahan pitaa viela treenata etta paastaan noihin aikoihin.
Illalla palkitsimme itsemme loistavalla thai-ruoalla ranskalaisten ystaviemme kanssa. Olipas mukava kun kerrankin joku muu tarjoili ja korjasi lautaset poydasta...
