12.7.2006
Viikko Gili Trawanganilla vierahti todella nopeasti, ja yllattavan hyvin niinkin pienella saarella riitti tekemista. Tosin Heikki oli pari paivaa kipeana, kuumetta ja maha sekaisin. Onneksi saarella on klinikka josta saatiin sopivat antibiootit ja niilla bakteerit kuriin.
Saarella paasi mukavasti ponikyydilla, yksi matka maksoi yleensa noin euron (siis kahdelta yhteensa). Myos polkupyoria vuokrattiin monessa paikassa. Snorklaus onnistui saaren "paarannalla" mainiosti, kaveli vain rannan pohjoispaahan, ui riutan reunaan, ja antoi virran vieda rannan etelapaahan. Virran viedessa sopivaa vauhtia sai katsella vedenalaisia maisemia, nahtiin jopa kilpikonnia.
Joka paiva vaikein paatos oli minne menna illalla syomaan. Paikkoja oli monenlaisia, ja parhaat sapuskat saatiin paikoista joissa oli grilli; tonnikalavarras ja muut tuoreet kalat suoraan grillista olivat herkullisia. Maistettiin muun muassa "Jaakko-kalaa" (jackfish), joka todettiin oikein maukkaaksi, kuten muutkin Jack-perheen tuotteet (Jackfruit, Jack Daniels...).
Sunnuntaiaamuna 9.7. jatettiin Gilit taakse seka hyvasteltiin Kata ja Timo, jotka jatkoivat matkaa Lombokin Kuta Beachille. Koko paiva meni tien paalla ja illalla oltiinkin taas tutussa paikassa Balin Kutalla. Hotelli jossa aikaisemmin oltiin, olikin taynna, mutta onneksi naapurissa oli halvempi ja vahintaan yhta hyva paikka. Illalla nahtiin taas Minnaakin, joka oli poissaollessamme loytanyt Kutalta hengenpelastajan. Rantavahdit olivatkin mukavaa sakkia, eika yhtaan ihmetelty etta Minna oli viihtynyt Kutalla heidan seurassaan.
Kutalla ehdittiin viela vahan surffailla, ja pienta edistysta olikin havaittavissa. Ehka me viela joskus opitaan.... Tanaan illalla on taas lahto kohti Kuala Lumpuria. Porukka kasvoi yhdella, koska Minnan hengenpelastaja Made lahtee pariksi paivaksi mukaan. Indonesia on hieno maa, jossa reissaaminen on halpaa, ja tanne taytyy kylla tulla viela uudestaan, monta saarta jai viela nakematta (Flores, Sumbawa, Java...).
